010-3274230

Kenelle kuuluu kunnia suomalaisten hiihtolomasta?

Suomen laissa jo 84 vuotta

Kenelle kuuluu kunnia suomalaisten hiihtolomasta?

Vaikka Karin ”oma laji” oli voimistelu hänen teki kauaskantoista työtä myös talviurheilussa, ja erityisesti hiihdossa Kaarina Kari teki työtä, jolla oli kauaskantoiset vaikutukset. Kaarina oli vuonna 1927 opintomatkalla Ruotsissa ja pääsi sattumalta tutustumaan tukholmalaislasten tunturihiihtokurssiin heidän pääsiäislomallaan. Tästä innostuneena Kaarina Kari ryhtyi pohdiskelemaan, olisiko mahdollista että Suomenkin koululaisille voitaisiin järjestää tilaisuus vapaasti ilman kouluhuolia hiihdellä kevättalven hangilla. Helsingin tyttölyseon voimistelun lehtorina tuolloin toiminut Kaarina kari vei oman luokkansa vuonna 1929 Kajaaniin pääsiäisloman aikana, Helsingin tienoilla kun ei enää ollut lunta. Kouluhallitus suhtautui ideaan myötämielisesti, ja ymmärsi asian merkityksen ja kannatti kurssia myöntäen lähtijöille retkeilyliput rautatielle. Näin ensimmäinen askel ainutlaatuiseen koululaishiihtopäivien viettoon maassamme oli otettu. Onnistuneen matkan aikana Kaarina karin päässä kypsyi ajatus koululaisten hiihtoretkeilystä pääsiäislomalla ja Kari aloitti vaikuttamisen viranomaisiin.

Helmikuun 12. päivänä 1930 Kaarina Kari kirjoitti opetusministeriön retkeilylautakunnalle: ”Kuten tiedettäneen, on Ruotsissa jo vuodesta 1925 alkaen virallisesti järjestetty hiihtoretkeilyä koululaisille. Allekirjoittaneella oli onni vuonna 1927 olla mukana tällaisella retkellä Storlienillä. Vakuutettuna tällaisten retkien hyvää tekevästä vaikutuksesta, vei allekirjoittanut muutamia oppilaita viime vuonna pääsiäisviikolla kajaaniin (etelämpänä ei ollut lunta) hiihtelemään. Tämän vaatimattoman aloitteen erinomainen onnistuminen, sen virkistävä vaikutus kaikkiin osanottajiin ja kajaanilaistenkin harras toivomus pääsiäisretkeilyn jatkuvasta toteuttamisesta rohkaisee allekirjoittanutta ehdottamaan, että retkeilylautakunta järjestäisi pääsiäisretkeilyä koululaisille Pohjois-Suomeen. Jos retkeilylautakunta ei vielä tänä vuonna katso voivansa järjestää tällaisia retkeilyjä koko laajuudessaan, niin anon että sille oppilasjoukolle ohjaajineen, jonka allekirjoittanut ensi pääsiäisviikolla jälleen veisi hiihtämään, myönnettäisiin 75% alennus rautatiematkoista”.

Kaarina Karin ohella liikuntavaikuttaja Tahko Pihkala ryhtyi ajamaan Karin kehittämää asiaa ja lopulta Kaarina karin hiihtoretkeilykurssin aloitteesta annettiin asetus valtion oppikoulujen hiihtolomasta 2. joulukuuta 1933 ja vastaava asetus kansakoululaisten hiihtolomasta 14. joulukuuta 1934.

Professori Kaarina Kari sai tasavallan presidentti Urho Kekkosen kanssa myös Jyväskylän yliopiston liikuntatieteiden laitoksen ensimmäisen liikunnan kunniatohtori-tittelin vuonna 1969. Suomen urheilun suuren ansioristin vuonna 1954 saanut Kari kirjoitti mm. yli 20 terveydenhoitoa, liikuntaa sekä raittiuskasvatusta käsittelevää teosta.

Tämän pitkän ja monipuolisen elämäntyön tehneen naisen nimeä kantava säätiö perustettiin vuonna 1983. Säätiön tarkoitus on välittää jälkipolville Karin elämäntyön saavutuksia sekä edistää erityisesti naisten liikuntakasvatuksen kehittämistä ja tukea Kisakallion Urheiluopiston toimintaa.

Kuka?


PROFESSORI KAARINA KARI (1888 – 1982)

Professori Kaarina Kari oli tunnettu suomalaisen naisvoimistelun uranuurtaja. Kaarina Kari suoritti ensin voimistelunopettajan tutkinnon ja vielä myöhemmin lisäksi lääketieteen lisenssiaattitutkinnon.

Varsinaisen työuransa Kari teki lähes 30 vuoden aikana Tyttönormaalilyseon lehtorina Helsingissä. Opettajan työn ohessa Kaarina Kari oli aktiivinen voimistelun kehittäjä ja vaikuttaja myös tuottelias kirjailija. Hän kirjoitti alalta mm. voimistelunjohtajan peruskirjan, naisvoimistelun systemaattisen liikuntaopin ja teoksen ”Ikälisää voimistelusta”.

KISAKALLION PERUSTAJA

Kaarina Kari toimi Suomen naisten liikuntakasvatusliiton puheenjohtajana 1920-luvulta alkaen yli 30 vuoden ajanjakson (1921-1954). Kaarina Karin toimiessa voimisteluliiton (silloin SNLL, nykyään Suomen Voimisteluliitto) puheenjohtajana (1922-54) liitto perusti vuonna 1949 Kisakallion Urheiluopiston (perustettassa nimi oli Kisakallion Liikuntaopisto) omaksi koulutusorganisaatiokseen naisten ja tyttöjen voimisteluopistoksi Sipoon Östersundomin Karhusaareen. Kurssikoti hankittiin naisvoimistelun ohjaajien kouluttamista ja voimistelukurssien pitämistä varten.

URA

Ylioppilas 1908, voimistelun opettaja 1911, lääketieteen kandidaatti 1917, lisensiaatti 1925, Tyttönormaalilyseon voimistelun ja terveystiedon vanhempi lehtori 1927-56; Kaarina Karille myönnettiin professorin arvonimi vuonna 1959.

JULKAISUT

Primitiivinen voimistelu 1922; Yhdistysopas naisvoimistelijoille 1926; Terveydenhoidonopas kodeille ja naisille 1932; Oppikoulun terveysoppi (Kl. U. Suomelan kanssa) 1933; Kaija-tohtorin terveyspakinoita 1935; Ensiapu retkillä ja kotona 1941; Iho terveyden välittäjänä 1942; Äiti, kasvata minut terveeksi 1945; Kaksi kotia 1947; Terveysoppi (V. Lahtisen kanssa) 1949; Voimistelunjohtajan peruskirja 1952; Naisvoimistelun systemaattinen liikuntaoppi 1959; Kavahda latuskaa 1963; Ikälisää voimistelusta 1965; Puolapuuliikkeitä 1972; Kumivannevoimistelu 1973; leikki- ja voimistelu ohjelmajulkaisu.

https://www.kisakallio.fi/fi/kenelle-kuuluu-kunnia-suomalaisten-hiihtolomasta

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.